tunturi

tunturi

substantiivi

  1. varsinkin Fennoskandian maaperässä mannerjään peitossa olleella alueella metsärajan yläpuolelle kohoava vuori. Paikallisesti erityyppisille tuntureille on omia nimityksiä.

Sanan alkuperä

sukulaissanat pohjoissaame duottar. Englanniksi tundra

Katso myös: -lakinen, ahma, tasalakinen, metsäpeitteinen, kuru

Liittyvät sanat: vaara

Synonyymisanakirja

tunturi

  1. vuori.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Slangisanakirja

  • pappis: Tunturi mopedi, vanha

Riimisanakirja

tunturi rimmaa näiden kanssa:

anturi

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

tuntuisesti, tuntuisuus, tuntuma, tunturi, tunturialue, tunturihaukka

Ehdota määritelmää