telephones
substantiivi
-
laitteet, joita käytetään äänen siirtämiseen sähköisesti kahden tai useamman henkilön välillä
Hän soitti ystävälleen puhelimella.
Mitä tarkoittaa
Puhelin on laite, joka mahdollistaa äänen siirtämisen sähköisesti. Se voi olla joko kiinteä (kuten perinteinen lankapuhelin) tai langaton (kuten mobiilipuhelin). Puhelimet ovat olennainen osa nykyaikaista viestintää, ja ne mahdollistavat keskustelut pitkienkin etäisyyksien päässä. Puhelinten kehitys alkoi 1800-luvun lopulla, ja ne ovat sittemmin kehittyneet merkittävästi teknologian edistyessä, kuten digitaalisen signaalin ja internet-yhteyksien myötä.
Käännökset
| englanti |
(monikko) telephone|lang=en (en-third-person singular of) |
Läheisiä sanoja
teleopetus, telepaattinen, telepalvelu, telepatia, teleprintteri, telepäätelaite