suru

suru

substantiivi

1. murhe, alakuloisuuden tunne, jonkin traagisen tapahtuman, kuten läheisen ihmisen menetyksen, aikaansaama pitkäaikainen mielialan muutos

Sanan alkuperä

suomalais-ugrilainen kantakieli sure. Englanniksi sorrow

Katso myös: lähentää, lievittyä, krokotiili, mielipaha

Liittyvät sanat: ilo , riemu

Synonyymisanakirja

suru

1. murhe, surullisuus.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Käännökset

Slangisanakirja

• suru puseros /-sa: mieli matalana

• suruloota: Chevrolet

• surusukka: musta villapipo

Sanonnat

"Ei auta suru markkinoilla, rahaa siellä pitää olla."

"Huomisella päivällä on suru itellään."

"Ilo ilman viinaa on teeskentelyä, mutta suru viinan puutteen takia on aitoa."

"Ilo pidentää ikää; suru aiheuttaa sairauksia (Kiinalainen)."

"Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo, jaettu suru vain puolet."

Riimisanakirja

suru rimmaa näiden kanssa:

maansuru, sydänsuru

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

surrealisti, surrealistinen, surrogaatti, suru, suruaika, suruharso

Kysymykset Vastaukset.fi:ssä

Mikä on tuo suru, jonka sain ?

Ehdota määritelmää

Keskustelu

Jäin ihmettelemään, miksi surun vastakohta olisi onni tai onnellisuus. Voihan sitä surra ja olla onnellinen yhtä aikaa, vaikkakin eri asioista. Osaisiko joku perustella, miksi surun vastakohta ei voisi olla vaikkapa ilo. nimetön 31.12.2011

synonyymit: näivä nimetön 15.4.2012