surkastua

verbi

1. Muuttua pienemmäksi, hennommaksi, kuihtua, näivettyä, riutua.
   Esimerkiksi: Kipsisidoksessa surkastuneet lihakset. On vanhetessaan surkastunut ja mennyt koukkuun. Kuvakielessä, kuvallisesti, kielikuva:
   Esimerkiksi: Surkastua henkisesti. Joulukorttien vaihdoksi surkastunut kirjeenvaihto. Biologia, biologinen eliöstä tai elimestä: muuttua lajinkehityksen aikana pienemmäksi ja alkuperäisen tarkoituksen kannalta merkityksettömäksi tai toisarvoiseksi.
   Esimerkiksi: Kaktuksen piikeiksi surkastuneet lehdet.

Katso myös: atrofioitua, näivettyä, degeneroitua, kuihtua, lässähtää

Taivutus

1. inf. surkastua, akt. ind. prees., yks. 1. surkastun, akt. ind. imperf., yks. 3. surkastui, akt. kond. prees., yks. 3. surkastuisi, akt. imperat. prees., yks. 3. surkastukoon, akt. 2. partis. surkastunut, pass. imperf. surkastuttiin.

Synonyymisanakirja

surkastua

1. näivettyä.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Käännökset

Riimisanakirja

surkastua rimmaa näiden kanssa:

kastua, lakastua, pakastua, rakastua, rikastua, äkkirikastua, vilkastua, kirkastua, tuskastua

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

surina, surista, surkastaa, surkastua, surkastuma, surkastuttaa