supistua
verbi
supistua
verbi
-
supistaa itsensä, supeta, suppeutua; tulla/mennä pienemmäksi/suppeammaksi; typistyä
-
pienentyä, vähentyä, kutistua, heikentyä
-
matematiikka olla kirjoitettavissa pienemmän osoittajan ja nimittäjän omaavana murtolukuna
-
matematiikka olla yksinkertaistettavissa edelliseen verrattavasti; hävitä jakolaskusta
Esimerkkejä supistua sanan käytöstä:
Lihakset 'supistuvat'.
Korona saattaa iskeä Suomen talouskasvuun rajusti. Arvioiminen on vielä vaikeaa, mutta Etla ennustaa, että kasvu 'supistuu' 1 - 5 prosenttia. (yle.fi)
Murtoluku 'supistuu', kun sitä supistetaan (vrt. laventua)
2/4 'supistuu' muotoon 1/2, mutta 3/4 ei enää 'supistu' pienemmäksi.
Lauseke 2x/x^2 'supistuu' muotoon 2/x.
Tuosta jakolaskusta (x+1):t 'supistuvat' pois.
Katso myös: konvergoida, redusoitua, typistyä, suppeutua, pienetä
Käännökset
| englanti |
astringe contract |
| ranska | rétracter, se rétracter, recroqueviller, se recroqueviller |
| saksa | zusammenziehen, kontrahieren, schrumpfen, einschrumpfen, verkürzen, einengen, etwas zusammenziehen, sich zusammenziehen |
| italia | contrarre |
| venäjä | ''(transitive)'' сжима́ть impf sc=Cyrl, сжатьf sc=Cyrl, сокраща́ть impf sc=Cyrl, сократи́тьf sc=Cyrl, ''(intransitive)'' сжима́ться impf sc=Cyrl, сжа́тьсяf sc=Cyrl, сокраща́ться impf sc=Cyrl, сократи́тьсяf sc=Cyrl |
| ruotsi | dra ihop, dra ihop sig, dras samman, krympa, minskas |
Läheisiä sanoja
supistella, supistelma, supistelu, supistua, supistuma, supistus