suortua

verbi

  1. Harvinainen, harvoin suoristua, suoreta, oieta.
    Esimerkiksi: Ja koukkuselkä suortuu / niin kaikk' on mielissään J. H. ERKKO.

Taivutus

1. inf. suortua, akt. ind. prees., yks. 1. suorrun, akt. ind. imperf., yks. 3. suortui, akt. kond. prees., yks. 3. suortuisi, monikossa: akt. imperat. prees., yks. 3. suortukoon, monikossa: akt. 2. partis. suortunut, monikossa: pass. imperf. suorruttiin.

Käännökset

englanti puhekieltä (defn)

Riimisanakirja

suortua rimmaa näiden kanssa:

kuortua, nuortua

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

suoritusyhteiskunta, suorituttaa, suoriutua, suortua, suortuva, suoruumis


Ehdota määritelmää