sula
substantiivi
-
metallin tai muun kiinteän aineen nestemäinen tila, vesikäytössä myös lumesta ja jäästä muodostunut vesimassa
Keväällä lumi muuttuu hiljalleen sulaksi.
Taivutus
yks. nom. sula, yks. gen. sulan, yks. part. sulaa, yks. ill. sulaan, mon. gen. sulien sulain, mon. part. sulia, mon. ill. suliin.
sula
-
nestemäisessä olomuodossa oleva, juokseva
-
jääpeitteetön
-
yleisenä vahvistana terminä, pelkkä
Esimerkkejä sula sanan käytöstä:
Elohopea on huoneen lämmössä sulaa.
Sulassa vesistössä ei ole jääpeitettä.
Satama on sulana.
sulassa sovussa, sulaa hulluutta
Sanan alkuperä
"Germaaninen perinne: kantasana *sulaz."
Katso myös: magma, painevalu, ruiskupuristaa, sihahtaa, avovesi
Liittyvät sanat: avanto
Käännökset
| englanti |
thawed Sula molten |
Slangisanakirja
-
proppu: sulake
Esimerkit
Jäätiköt muuttuvat kesän aikana sulaksi vedeksi.
Sula kulta valuu muottiin.
Huoneessa on niin lämmin
Sanonnat
"Kuikka kun hihkaisee ensimmäisen kerran, niin kolmen päivän päästä se hihkaisee selällä (eli järvi on sula)."
"Suot sulaa, maat sulaa - suruton sydän ei sula silloinkaan."
Riimisanakirja
sula rimmaa näiden kanssa:
ruokasula, pesula, pikapesula, talopesula, itsepalvelupesula, voisula, lukkosula
Läheisiä sanoja
sukuvietti, sukuvika, sukuylpeys, sula, sulaa, sulahitsaus
Kysymykset Vastaukset.fi:ssä
Mikä ei sula ?
Riimipari sanalle sula ?
Mitä tarkoittaa sula kiviaines ?
Periferia sula keuhkojen röntgen ?