sonantti

substantiivi

1. Ääni, joka muodostaa tavanomaisesti tavun ja on soinnillinen.

   Suomen kielessä sonantteja ovat esimerkiksi l, m, n, r ja v.

Synonyymisanakirja

sonantti

1. soinnillinen äänne.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Mitä tarkoittaa

Sonantti on kielitieteellinen termi, joka viittaa äänteisiin, jotka pääsääntöisesti voivat toimia tavuissa ja jotka ovat soinnillisia. Sonantit eroavat konsonanteista siinä, että ne voivat esiintyä tavun ytimessä ja niillä on vähemmän estettä äänen muodostamisessa. Sonantteja ovat esimerkiksi vokaalit sekä tietyt konsonantit, kuten l, m, n, r ja w. Sonanttien rooli on tärkeä kielten fonologiassa, ja ne vaikuttavat kielen rytmiin ja melodiaan.

Käännökset

Riimisanakirja

sonantti rimmaa näiden kanssa:

dominantti, konsonantti, kaksoiskonsonantti, luutnantti, aliluutnantti, kenraaliluutnantti, yliluutnantti, kapteeniluutnantti, everstiluutnantti

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

sompahissi, sompailla, sonaatti, sonaattimuoto, sonatiini, sondeerata