seikka

seikka

substantiivi

1. vaikuttava tekijä, asianhaara, vivahde, yksityiskohta

Sanan alkuperä

germaaninen (saksa, gootti, langobardi, muinaisyläsaksa, ruotsi); sukulaissanat viro seiklus, ruotsi sak. Englanniksi affair

Katso myös: kompastuskivi, eksplisiittisesti, tähdelle, keskeisesti, faktori

Liittyvät sanat: tosiseikka , seikkaperäinen

Synonyymisanakirja

seikka

1. yksityiskohta, asia, detalji.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Käännökset

Sanonnat

"Ensimmäinen seikka, jonka nainen huomaa toisessa on tämän mies Ivar Wallensteen."

Riimisanakirja

seikka rimmaa näiden kanssa:

tyyliseikka, tosiseikka, muotoseikka, erityisseikka, pikkuseikka, sivuseikka

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

segmentoitua, segmentti, sei, seikka, seikkailija, seikkailijatar

Kysymykset Vastaukset.fi:ssä

Mitä tarkoittaa seikka sana ?

Ehdota määritelmää