sana

Kielen pienin itsenäinen (yhdeksi kirjainjaksoksi kirjoitettava) merkityssisältöinen rakenneosa
sen puhe- tai tekstiyhteydessä esiintyvä muoto, sane.
Esimerkiksi: Omaperäinen, vierasperäinen sana. Yleiskielen s Anatomia Sanan perusmuoto, taivutusmuodot, merkitys. Yhdistämättömät ja yhdyss Anatomia Laina-, uudissana. Murresana. Kieltosana. Haukkuma-, kirosana. Mies sanan parhaassa merkityksessä. Muisti virren sanasta sanaan. Ohjelma oli sanalla sanoen tylsä.
kielestä, kielenkäytöstä.
Esimerkiksi: Painettu sana. Julkinen sana joukkoviestimet. Saada jotakin aikaan sanan voimalla. Hänellä on sana hallussaan hän on taitava kielenkäyttäjä.
Usein monikko, monikossa erilainen puheen tai tekstin jaksoista tai yleensä puheesta tai tekstistä.
Esimerkiksi: Laulun s Anatomia Tervehdys-, muistos Anatomia Alkuun muutama sana johdannoksi. Vaihtoivat pari sanaa. Sana on vapaa [kehotuksena vapaaseen keskusteluun]. Pukea ajatuksensa sanoiksi. Tunne, jota on vaikea ilmaista sanoin. Sanoin kuvaamaton [= tavaton, suunnaton, valtava] ilo, kauhu, epäjärjestys. Sanoin kuvaamattoman kaunis. Seistä sanojensa takana, vastata sanoistaan. Punnita sanansa tarkasti. Valita, asettaa sanansa oikein. Siirtyä sanoista tekoihin. Veit sanat suustani sanoit sen, mitä minäkin aioin juuri sanoa. / "Harmittaa koko juttu." "Samat sanat [= sama pätee minuun]." / Ei saanut sanaa suustaan. Poistui sanaakaan sanomatta, sanomatta halaistua sanaa. Ei sanaakaan siitä asiasta! Erikoismerkitys, monikko, monikossa kaavamainen loitsu.
Esimerkiksi: Verensulkus Anatomia
lausuma, kannan-, mielipiteenilmaus.
Esimerkiksi: Lausua varoituksen sanoja. Ei säästellyt sanojaan kiitellessään. Eikö sana kuulu [= etkö kuullut käskyä, miksi et tottele] ? Sanoa painava sanansa asiaan. Mies, jonka sana painaa. Ottaa sanansa takaisin perua puheensa. Sanoa suorat sanat ilmaista mielipiteensä (tav. moitteensa) suoraan ja häikäilemättä. Antaa sana sanasta vastata samalla mitalla. Vaimon täytyi aina saada (sanoa) viimeinen sana. Onko tämä viimeinen sanasi [= lopullinen kantasi] ? Presidentillä on asiassa viimeinen sana lopullinen ratkaisuvalta. Muilla ei ole tässä sanan sijaa oikeutta tai mahdollisuutta vaikuttaa. Kuvakielessä, kuvallisesti, kielikuva:
Esimerkiksi: Suomalaiset eivät vielä olleet sanoneet maaottelussa viimeistä sanaansa käyttäneet kaikkia mahdollisuuksiaan. Joukkueellamme on vielä sanansa sanottavana mahdollisuus vaikuttaa lopputulokseen. Tekniikan viimeinen sana uusin, huippusaavutus. Räikeät värit olivat päivän sana [= viimeistä, suurta huutoa, suosiossa] vaatemuodissa. Juoksija, joka on kova sana [= menestyksekäs, varteenotettava] myös pituushypyssä. Moottorisaha on kova sana [= tehokas väline] metsätöissä.
lupaus, vakuutus.
Esimerkiksi: Kunniasanalla. Pitää sanansa, pysyä sanassaan, olla sanansa mittainen. Luottaa jonkun sanaan. Antaa sanansa jostakin. Syödä sanansa rikkoa lupauksensa. Sanasta miestä, sarvesta härkää [pidetään kiinni] sananlasku. 6. tieto, viesti, sanoma.
Esimerkiksi: Lähettää, toimittaa sana jollekulle, johonkin. Viedä sana perille. Saitko sanani? Sana onnettomuudesta levisi nopeasti. Jätti kotiin sanan, että - -. 7. (uskonnollisessa kielenkäytössä) (harv. Sana) (Raamatussa esitetty) Jumalan ilmoitus
Raamattu
hengellinen puhe
myös Kristukseen viittaamassa.
Esimerkiksi: Elää Jumalan sanan mukaan. Selittää, julistaa sanaa. Mennä sanaa kuulemaan. Kuten sanassa sanotaan. Sana ja sakramentit. Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala Uusi testamentti (1992).

Sanan alkuperä

sukulaissanat viro sona, karjala sana, pohjoissaame satni. Englanniksi word

Katso myös: liberaalinen, synonyymi, homonyymi, ¨akkimatti, mysteeri

Taivutus

yks. nom. sana, yks. gen. sanan, yks. part. sanaa, yks. ill. sanaan, monikossa: mon. gen. sanojen sanain, monikossa: mon. part. sanoja, monikossa: mon. ill. sanoihin.