sammakko

/ˈsɑmːɑkːo/

Hännättömiä sammakkoeläimiä, joilla on pitkät ja voimakkaat, tavallinen, tavallisesti räpyläpoimuiset takaraajat.
Esimerkiksi: Tavallinen sammakko väriltään vaihteleva yleinen sammakkolaji. Sammakon kutu, kurnutus. Sammakko hyppii, loikkii.
puhekieltä (lasten) rintauinnista.
Esimerkiksi: Uida sammakkoa.
kuvakielessä, kuvallisesti, kielikuva: (karkea) virhe, kömmähdys.
Esimerkiksi: Lakiehdotukseen oli jäänyt paha sammakko. Päästää suustaan sammakoita.

Katso myös: rupikonna, kohmettua, kutea, hyppiä, hypätä

Taivutus

yks. nom. sammakko, yks. gen. sammakon, yks. part. sammakkoa, yks. ill. sammakkoon, monikossa: mon. gen. sammakkojen sammakoiden sammakoitten, monikossa: mon. part. sammakkoja sammakoita, monikossa: mon. ill. sammakkoihin sammakoihin.