rusthollari
substantiivi
-
omistaja tai vuokraaja tilasta, joka oli aikoinaan osa suurempaa rusthollia
Hän on neljännen sukupolven rusthollari.
Taivutus
yks. nom. rusthollari, yks. gen. rusthollarin, yks. part. rusthollaria, yks. ill. rusthollariin, mon. gen. rusthollarien rusthollareiden rusthollareitten, mon. part. rusthollareja rusthollareita, mon. ill. rusthollareihin.
rusthollari
-
rusthollin omistaja, ratsutilallinen
Etymologia
Ruotsin kielen sanasta 'rusthållare', joka tarkoittaa ratsutilan omistajaa.
Katso myös: ratsutilallinen
Synonyymisanakirja
rusthollari
-
tilan omistaja, maanviljelijä, rusthollin omistaja.
Esimerkit
Rusthollari omisti suuren maatilan.
Hänen perheensä oli tunnettu rusthollareina.
Historioitsija tutki rusthollarien asemaa.
Rusthollarien tehtävä oli maatalouden kehittäminen.
Hän peri isältään rusthollaritilan.
Käännökset