rumpa

substantiivi

1. Rumpu, erityisesti lyömäsoitin, jolla on pyöreä muoto.

   Hän soittaa rumpua bändissä.

Mitä tarkoittaa

Rumpu on lyömäsoitin, joka tuottaa ääntä, kun sen pintaa lyödään käsin, puukapuloilla tai muilla välineillä. Rumpuja on monenlaisia, ja niitä käytetään eri musiikkityyleissä, kuten rockissa, jazzissa ja klassisessa musiikissa. Rumpuja voidaan löytää myös erilaisista kulttuurisista ja perinteisistä yhteyksistä eri puolilla maailmaa. Rumpujen soittaminen vaatii rytmitajua ja koordinaatiota, ja ne ovat usein keskeinen osa musiikkikappaleiden rytmistä rakennetta.

Käännökset

Slangisanakirja

• patteristi: rumpali : Ei se hääppöne bändi ollu, mut patteristi osas kyl skulaa.

Riimisanakirja

rumpa rimmaa näiden kanssa:

kampa, koristekampa, täikampa, taskukampa, aamukampa, luukampa, pääkampa, pampa, rampa, kompa

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

rummunpärinä, rummusto, rummuttaa, rummutus, rumpali, rumpalipoika