riutta
substantiivi
-
Merenpohjasta kohoava kivinen tai korallinen muodostuma.
Sukelsimme kirkkaassa vedessä riutan luona.
Taivutus
yks. nom. riutta, yks. gen. riutan, yks. part. riuttaa, yks. ill. riuttaan, mon. gen. riuttojen riuttain, mon. part. riuttoja, mon. ill. riuttoihin.
riutta
substantiivi
-
saaren tai laguunin ympärillä olevista koralleista koostuva rengasmainen alue
-
murre rantakivikko, karikko
-
murre|pohjoiset murteet petoeläin tai -linturef|LinnunNimi|s=68
Esimerkit
Koralliriutta on uhanalainen.
Sukeltajat ihailevat värikästä riuttaa.
Riutalla on monimuotoinen elämä.
Käännökset
Valitse kieli▼
afrikaansalbaniaarabiabulgariaenglantiespanjagaliciaHaitian Creolehepreahindihollantiiiriindonesiaislantiitaliajapanijiddiškatalaanikiinakoreakreikkakroatiakymrilatvialiettuamakedoniamalaijimaltanorjapersiaportugalipuolaranskaromaniaruotsisaksaserbiaslovakiasloveniaswahilitagalogtanskathaitsekkiturkkiukrainaunkarivalkovenäjävenäjävietnamviro
Läheisiä sanoja
riuskaotteinen, riuskasti, riuskuus, riutta, riuttainen, riutua