ripittää

verbi

1. (uskonnollisessa kielenkäytössä) ottaa vastaan synnintunnustus, rippi (ja antaa samalla synninpäästö).
   Esimerkiksi: Pappi ripitti kuolevan. Ripittää itsensä [= ripittäytyä] sielunhoitajalle.

2. kuvakielessä, kuvallisesti, kielikuva:
   a. tilittää, tunnustaa, paljastaa.
   Esimerkiksi: Ripittää ystävälleen pettymyksiään, elämäänsä.
   b. torua, moittia, läksyttää, antaa ripitys.
   Esimerkiksi: Ripitti poikia kolttosista.

Katso myös: ripittäytyä

Taivutus

1. inf. ripittää , akt. ind. prees., yks. 1. ripitän , akt. ind. imperf., yks. 3. ripitti , akt. kond. prees., yks. 3. ripittäisi , monikossa: akt. imperat. prees., yks. 3. ripittäköön , monikossa: akt. 2. partis. ripittänyt , monikossa: pass. imperf. ripitettiin .

Synonyymisanakirja

ripittää

1. antaa synninpäästö, antaa synnit anteeksi.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Käännökset

Riimisanakirja

ripittää rimmaa näiden kanssa:

lähdettää , sädettää , teettää , lähettää , liettää , viettää , iljettää , syljettää , iskettää , käskettää

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

ripistä , ripittäytyjä , ripittäytyä , ripittää , ripitys , ripotella

Keskustelu

synonyymit: ipittää nimetön 9.5.2020