ripittää

verbi

1. (uskonnollisessa kielenkäytössä) ottaa vastaan synnintunnustus, rippi (ja antaa samalla synninpäästö).
   Esimerkiksi: Pappi ripitti kuolevan. Ripittää itsensä [= ripittäytyä] sielunhoitajalle.

2. kuvakielessä, kuvallisesti, kielikuva:
   a. tilittää, tunnustaa, paljastaa.
   Esimerkiksi: Ripittää ystävälleen pettymyksiään, elämäänsä.
   b. torua, moittia, läksyttää, antaa ripitys.
   Esimerkiksi: Ripitti poikia kolttosista.

Katso myös: ripittäytyä

Taivutus

1. inf. ripittää, akt. ind. prees., yks. 1. ripitän, akt. ind. imperf., yks. 3. ripitti, akt. kond. prees., yks. 3. ripittäisi, akt. imperat. prees., yks. 3. ripittäköön, akt. 2. partis. ripittänyt, pass. imperf. ripitettiin.

Synonyymisanakirja

ripittää

1. antaa synninpäästö, antaa synnit anteeksi.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Käännökset

Riimisanakirja

ripittää rimmaa näiden kanssa:

lähdettää, sädettää, teettää, lähettää, liettää, viettää, iljettää, syljettää, iskettää, käskettää

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

ripistä, ripittäytyjä, ripittäytyä, ripittää, ripitys, ripotella

Keskustelu

synonyymit: ipittää nimetön 9.5.2020