retkua

verbi

  1. Heilua, huojua, roikkua hervottomana, retkottaa.
    Esimerkiksi: Nukkuvan pää retkui junan heilahtelun tahdissa.

Katso myös: retku


Taivutus

1. inf. retkua, akt. ind. prees., yks. 1. retkun, akt. ind. imperf., yks. 3. retkui, akt. kond. prees., yks. 3. retkuisi, akt. imperat. prees., yks. 3. retkukoon, akt. 2. partis. retkunut, pass. imperf. retkuttiin.

Käännökset

Riimisanakirja

retkua rimmaa näiden kanssa:

  1. hetkua

Lisää riimejä




Läheisiä sanoja

retkivarusteet
retkottaa
retku
retkua
retkue
retliini