rappeutua

verbi

/ˈrɑpːeuˌtuɑ/

  1. Tulla huonokuntoiseksi, joutua, mennä rappiolle, rapistua, ränsistyä, turmeltua, degeneroitua.
    Esimerkiksi: Talo on päästetty rappeutumaan. Elimistön rappeutuminen. Rappeutua henkisesti, moraalisesti. Rodun, suvun rappeutuminen.

Katso myös: degeneroida, rappioitua, demoralisoitua, dementoitua, degeneroitua

Taivutus

1. inf. rappeutua, akt. ind. prees., yks. 1. rappeudun, akt. ind. imperf., yks. 3. rappeutui, akt. kond. prees., yks. 3. rappeutuisi, monikossa: akt. imperat. prees., yks. 3. rappeutukoon, monikossa: akt. 2. partis. rappeutunut, monikossa: pass. imperf. rappeuduttiin.

Synonyymisanakirja

rappeutua

  1. huonontua, heiketä, pahentua.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Käännökset

englanti decay
go to the dogs
decline
ranska pourrir
saksa verfallen, verderben
unkari elpusztul, tönkremegy
romania descompune
venäjä по́ртиться, ухудша́ться
ruotsi mattas, försämras, förfalla, tackla av

Esimerkit

"Voimatkin jo alkoivat heiketä ja hän alkoi rappeutua."

Riimisanakirja

rappeutua rimmaa näiden kanssa:

apeutua, kapeutua, rapeutua, kampeutua, umpeutua, nopeutua, sopeutua, suppeutua, tuppeutua

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

rappausverkko, rappeuma, rappeuttaa, rappeutua, rappeutuma, rappeutumissairaus


Ehdota määritelmää