rakastaja
substantiivi
-
henkilö, joka rakastaa tai on romanttisessa suhteessa toiseen
Hänellä on ollut monta rakastajaa elämänsä aikana.
Taivutus
yks. nom. rakastaja, yks. gen. rakastajan, yks. part. rakastajaa, yks. ill. rakastajaan, mon. gen. rakastajien rakastajain, mon. part. rakastajia, mon. ill. rakastajiin.
rakastaja
substantiivi
-
henkilö, joka rakastaa
-
rakastajattaren miespuolinen vastine
Etymologia
"Johdettu sanasta 'rakastaa'
Katso myös: rajuotteinen, kiihkeä
Synonyymisanakirja
rakastaja
-
henkilö, ihminen, henki, ihailija, palvoja, kultanen, kulta, kullanmuru, rakas, kullannuppu, muru, rakastettu, kihlattu, poikakaveri, kundikaveri, poikaystävä, sulho, nuorikko, miesystävä.
Esimerkit
Hänellä on salainen rakastaja.
Rakastaja auttoi häntä vaikeuksien yli.
Kaupungilla kuiskitaan hänen rakastajastaan.
Käännökset
| englanti |
fancy man, paramour lover inamorato |
| ranska | amant (m) qualifier (m)ale, maîtresse (f) qualifier (f)emale, amoureux (m), amoureuse (f) |
| saksa | Geliebte (f), Geliebter (m), Liebhaber (m), Liebhaberin (f), Mätresse (f), Poussage (f) |
| kreikka | ερωμένος (m), ερωμένη (f), εραστής (m) |
| italia | amante (m) (f) |
| puola | kochanek (m), kochanka (f) |
| romania | amant (m), amanta (f), iubit (m), iubită (f), amantă (f) |
| venäjä | любо́вник (m) qualifier (m)ale, любо́вница (f) qualifier (f)emale, любо́вник (m), любо́вница (f), возлю́бленный (m), возлю́бленная (f), влюблённый (m), влюблённая (f) qualifier enamoured |
| unkari | szerető |
| latina | amāns (m) (f) |
| ruotsi | älskare (m), älskarinna (f), älskande |
Sanonnat
"Sillä hän tunsi elämän suuren salaisuuden: naiset eivät etsi kauniita miehiä vaan miehiä joilla on kauniita naisia Siksi ruma rakastaja on kohtalokas virhe Milan Kundera."
Riimisanakirja
rakastaja rimmaa näiden kanssa:
haastaja, kuvainraastaja, rengastaja, rahastaja, ohjastaja, paljastaja, metallinpaljastaja, itsensäpaljastaja, marjastaja
Läheisiä sanoja
rajuus, rakas, rakastaa, rakastaja, rakastajatar, rakastavainen