raaka

[ˈrɑːkɑ]

(taivutus: raakaa, raa'an, raakoja, raaoilla ja niin edelleen) adjektiivi jostakin keskeneräisestä, puolivalmiista tai jalostamattomasta.
a. hedelmistä, kasveista ym. ravintoaineista: joka ei ole (vielä) kypsä
jota ei ole kypsennetty.
Esimerkiksi: Raaka omena. Raaka kala. Syödä vihannekset raakoina.
b. ruoasta: huonosti kypsynyt, (liian) vähän kypsennetty, puolikypsä.
Esimerkiksi: Raakoja perunoita. Leipä jäi sisältä raa'aksi. Raaka [= kevyesti paistettu, verinen] pihvi. Kala maistui raa'alta. Puoliraaka.
c. alkoholijuomista: laimentamaton.
Esimerkiksi: Ryyppäsi raakaa viinaa. Juoda viskiä raakana sellaisenaan, paljaaltaan.
d. (vars. yhdyssanojen alkuosana) teollisuuden tms. tuotteista: jalostamaton, puhdistamaton, viimeistelemätön.
Esimerkiksi: Raaka [= hiomaton] jalokivi. Raaka [= parkitsematon] vuota. e. raivaamattomasta alueesta.
Esimerkiksi: Teki pellon raakaan korpeen.
a. alkukantainen, villi, kehittymätön
hioutumaton, karkeatapainen, brutaali.
Esimerkiksi: Raa'at eläimelliset vaistot. Raaka [= vain voimaa vaativa] ruumiillinen työ. Nyt tarvitaan raakaa voimaa.
b. säälimätön, tyly, häikäilemätön, julma, epäinhimillinen.
Esimerkiksi: Raaka rikollinen. Raaka murha. Laskea raakaa pilaa.
c. jostakin epämiellyttävänä aistittavasta: räikeä, vihlova, ilkeä tms.
Esimerkiksi: Laulajan raa'at ylä-äänet. Raa'at värit.
d. säästä: kolea.
Esimerkiksi: Raaka viima. Raaka syksyinen sää. e. summittainen, likimääräinen.
Esimerkiksi: Raaka ryhmittely. Raaka arvio. f. alustava, muokkaamaton, viimeistelemätön, hiomaton.
Esimerkiksi: Artikkeli on vasta raaka luonnos.Usein = karkea

Sanan alkuperä

germaaninen (saksa, gootti, langobardi, muinaisyläsaksa, ruotsi). Englanniksi mast

Katso myös: raaka-ainelähde , raaka-aine , raaka-ainepula , raaka-ainevarat , eläimellinen

Taivutus

yks. nom. raaka , yks. gen. raa'an , yks. part. raakaa , yks. ill. raakaan , monikossa: mon. gen. raakojen raakain , monikossa: mon. part. raakoja , monikossa: mon. ill. raakoihin .