pinacle

substantiivi

1. huippu, korkein kohta tai osa; huipentuma.

   Vuoren pinnacle on niin korkea, että sieltä näkee koko laakson.

Mitä tarkoittaa

Pinnacle tarkoittaa huippua tai korkeinta pistettä, joka voi viitata fyysisiin rakenteisiin, kuten vuoriin tai tornin huippuihin, mutta se voi myös symboloida menestyksen tai saavutuksen huippua. Pinnacles ovat usein luontoon liittyviä tai arkkitehtonisia kohteita, ja ne voivat olla myös esimerkkejä ihmisen luomista rakenteista, joissa korkeus ja visuaalinen vaikutus ovat keskeisiä. Termiä käytetään myös metaforisesti kuvaamaan huippusaavutuksia eri elämänalueilla, kuten urheilussa, taiteessa tai liiketoiminnassa.

Käännökset

Riimisanakirja

pinacle rimmaa näiden kanssa:

ale, ginger ale, chippendale, kale, riekale, roikale, suikale, kekkale, vonkale, huiskale

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

pinaattikeitto, pinaattikiinankaali, pinaattimuhennos, pinaattiohukainen, pineeni, pingis