piipun
substantiivi
-
Piipun on putki, jota käytetään savun tai muiden kaasujen siirtämiseen, erityisesti tulipesästä ilmakehään.
Savupiipun huippu kohoaa korkealle kattojen ylle.
Liittyvät sanat: piipunkoppa, piipunnysä, piipunperskat, piipunperät, piipunpesä, piipunpolttaja.
Mitä tarkoittaa
Piippu on rakenne, joka on suunniteltu siirtämään savua ja kaasuja, ja se on erityisesti tärkeä rakennusten paloturvallisuudelle. Piiput voivat olla valmistettu erilaisista materiaaleista, kuten tiilestä, metallista tai muovista, ja niiden suunnittelu vaihtelee käyttötarkoituksen mukaan. Niiden tehtävänä on varmistaa, että palamisprosessista syntyvät kaasut pääsevät turvallisesti ulos rakennuksesta, estäen samalla mahdolliset myrkylliset kaasut tai savu pääsemästä sisätiloihin. Piippujen kunnossapito on myös tärkeää, ja niitä tulee puhdistaa säännöllisesti, jotta ne toimivat tehokkaasti ja turvallisesti.
Käännökset
| englanti |
taivutettu muoto |
Sanonnat
"Piipun perät välisteä."
"Tupakasta tuskan saa, pakon piipun polttamisesta."
Liittyvät sanat
kaliberi, kaliiperi, perskat, piippu, hopeahelaLäheisiä sanoja
piippumies, piippunysä, piipputupakka, piipullinen, piipunkoppa, piipunnysä