perusmuoto
perusmuoto
substantiivi
-
kielitiede kunkin sanan muoto, joka on perustana sanan kieliopilliselle taivutukselle; niin sanottu sanakirjamuoto
-
juridiikka rikoksen tekomuoto, jossa raskauttavia tai lieventäviä asianhaaroja ei huomioon otettavassa määrin ole tai niitä on kumpiakin siinä määrin yhtä paljon, että ne kumoavat toisensa
Katso myös: kategoria, lekseemi, tyyppi, nominatiivi
Käännökset
Riimisanakirja
perusmuoto rimmaa näiden kanssa:
ilmenemismuoto, etenemismuoto, talousmuoto, hallitusmuoto, taivutusmuoto, vakuusmuoto, yritysmuoto
Läheisiä sanoja
perusluonteinen, perusmaksu, perusmerkitys, perusmuoto, perusmuotoinen, perusmuuri
Kysymykset Vastaukset.fi:ssä
En pidä perusmuoto ?
Mikä on perusmuoto ?
Mikä on siemenistä perusmuoto ?
Mitä tarkoittaa perusmuoto ?
Mikä on päästä perusmuoto ?