päivänseisaus
[ˈpæivænˌseisɑus]
Se vuoden ajankohta, jona päivän piteneminen tai lyheneminen loppuu.
Esimerkiksi: Kesä-, talvipäivänseisaus.
Taivutus
yks. nom. päivänseisaus, yks. gen. päivänseisauksen, yks. part. päivänseisausta, yks. ill. päivänseisaukseen, mon. gen. päivänseisausten päivänseisauksien, mon. part. päivänseisauksia, mon. ill. päivänseisauksiin.
Synonyymisanakirja
päivänseisaus
kosminen aika, kesäpäivänseisaus, Kesäpäivänseisaus, keskikesä, juhannus, 21. kesäkuuta, talvipäivänseisaus.
Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä
Käännökset
englanti |
solstice |
ranska | solstice (m) |
saksa | Sonnenwende (f) |
kreikka | ηλιοστάσιο |
unkari | napforduló |
italia | solstizio (m) |
puola | przesilenie |
romania | solstițiu, solstițiul verii, solstițiul iernii |
venäjä | солнцестоя́ние |
ruotsi | sommarsolstånd (the longest day), vintersolstånd (the shortest day), solstånd |
Riimisanakirja
päivänseisaus rimmaa näiden kanssa:
seisaus, talvipäivänseisaus, kesäpäivänseisaus, työnseisaus, veisaus
Läheisiä sanoja
päivänsankari, päivänsappi, päivänsarastus, päivänseisaus, päivänseisauspiste, päivänselvä