otsa

otsa

  1. silmien ja hiusrajan välissä oleva pään etuosa +luokka|fi|ruumiinosa

  2. arkikieltä uskallus, rohkeus, kantti

Esimerkkejä otsa sanan käytöstä:

Löin 'otsani' kipeästi matalassa oviaukossa.

Sanan alkuperä

suomalais-ugrilainen kantakieli onca; sukulaissanat viro ots (extremity). Englanniksi forehead

Katso myös: ryppy, hikipäissä, hikipäissään, Warkanyn oireyhtymä, frontaalinen

Liittyvät sanat: ots

Synonyymisanakirja

otsa

  1. otsaluu, os frontale.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Slangisanakirja

  • otsaa: uskallusta / rohkeutta / julkeutta : Jo on jätkällä otsaa tulla viel tänne takas!

Sitaatit

  • "Pöydälle yön hiljaisuudessa toimettomuuden vuoksi ristittyjen käsiensä päälle nukahtanut apupäivystäjä heräsi, ja otsa vielä kiinni käsissään näki vieressään seisovan pataljoonan valvojan jalat. Apupäivystäjä kuitenkin oli ajatuksiltaan vikkelä mies ja nosti päänsä sanoen "Aamen" kuin rukouksen lopuksi, eikä jäänyt kiinni nukkumisesta päivystysvuorollaan."

Riimisanakirja

otsa rimmaa näiden kanssa:

kotsa

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

otollisesti, otollisuus, otos, otsa, otsaharja, otsahius

Ehdota määritelmää