oreille

substantiivi

1. korva; kuuloelin, joka sijaitsee pään sivuilla ja on vastuussa äänten havaitsemisesta.

   Hänellä oli korvassa outo kipu, joka vaati lääkärin tarkastusta.

Mitä tarkoittaa

Korva on ihmiskehossa sijaitseva elin, joka on vastuussa äänen havaitsemisesta ja tasapainon ylläpitämisestä. Korva jakautuu kolmeen pääosaan: ulkokorvaan, välikorvaan ja sisäkorvaan. Ulkokorva koostuu korvalehdestä ja kuulokanavasta, välikorva sisältää kuuloluut (vasara, alasin ja jalustin) ja sisäkorva sisältää kuuloreseptorit ja tasapainoelimet. Korva ei ainoastaan aisti ääniä, vaan sillä on myös tärkeä rooli kehon tasapainon säilyttämisessä.

Käännökset

Riimisanakirja

oreille rimmaa näiden kanssa:

hereille, kintereille, vireille

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

ordoviikki, ordoviikkikausi, ordoviikkinen, oregano, orgaani, orgaaninen