onteloituminen
substantiivi
-
Onteloituminen tarkoittaa prosessia, jossa aineen sisällä tai pinnalla syntyy onteloita tai tyhjiöitä.
Onteloituminen voi tapahtua esimerkiksi geologisissa prosesseissa, joissa maaperässä muodostuu tyhjiöitä.
Mitä tarkoittaa
Onteloituminen viittaa ilmiöön, jossa aineen rakenne muuttuu siten, että sen sisälle syntyy onteloita tai tyhjentyneitä alueita. Tämä voi tapahtua monilla eri aloilla, kuten geologiassa, materiaalitieteessä ja biologisissa prosesseissa. Esimerkiksi geologisessa kontekstissa onteloituminen voi johtua eroosiosta tai muista fysikaalisista prosesseista, jotka vaikuttavat maan rakenteeseen. Materiaalitieteessä onteloituminen voi viitata myös materiaalin heikkenemiseen tai vaurioitumiseen, jossa syntyy tyhjöitä, mikä voi heikentää materiaalin mekaanisia ominaisuuksia. Biologisessa kontekstissa onteloituminen voi liittyä solujen tai kudosten muutoksiin, joissa syntyy tyhjöitä tai onteloita, mikä voi vaikuttaa elimistön toimintaan.
Käännökset
Riimisanakirja
onteloituminen rimmaa näiden kanssa:
vatsastapuhuminen, kuminen, luminen, niukkaluminen, runsasluminen, vähäluminen, suuntautumistaipuminen, kommuuniasuminen, kerrostaloasuminen, palveluasuminen
Läheisiä sanoja
onteloeläin, onteloida, onteloinen, onteloitua, ontelokangas, ontelolaatta