obligaatio
substantiivi
-
laina, johon liittyy velvollisuus maksaa korkoa
Hän osti obligaatioita sijoittamiseen.
Taivutus
yks. nom. obligaatio, yks. gen. obligaation, yks. part. obligaatiota, yks. ill. obligaatioon, mon. gen. obligaatioiden obligaatioitten, mon. part. obligaatioita, mon. ill. obligaatioihin.
obligaatio
-
taloustiede valtion ottaman obligaatiolainan osavelkakirja, tietynlainen joukkovelkakirja
Etymologia
Latinasta obligatio, joka tarkoittaa 'velvoite'.
Katso myös: debentuuri, valtionobligaatio, arvopaperi, joukkolaina
Liittyvät sanat: debentuuri , yrityslaina
Esimerkit
Obligaatiot ovat pitkäaikaisia velkasitoumuksia.
Hän sijoitti obligaatioihin.
Obligaatioiden korko on kiinteä.
Yritys laski liikkeelle uusia obligaatioita.
Obligaatio on turvallinen sijoitusmuoto.
Käännökset
englanti |
Treasury note debenture bond |
Riimisanakirja
obligaatio rimmaa näiden kanssa:
delegaatio, negaatio, valtionobligaatio, navigaatio, konjugaatio
Läheisiä sanoja
objektiivinen, objektiivisesti, objektiivisuus, obligaatio, obligaatiolaina, obligatorinen