noblesse
substantiivi
-
yhteiskunnallisesti korkea asema ja sen mukanaan tuomat oikeudet ja velvollisuudet; ylimystö.
Noblesse oli aikanaan tärkeä osa Euroopan yhteiskuntarakennetta.
Synonyymisanakirja
noblesse
-
aatelissääty, ylempi aatelisto, aristokratia, ylimystö, aateli, ylhäisö, asema, jalosukuisuus, aateluus, purppura.
Mitä tarkoittaa
Noblesse on ranskalainen termi, joka tarkoittaa ylimystöä tai aatelistoa. Se viittaa henkilöihin, joilla on erityisiä etuoikeuksia ja valta-asemaa yhteiskunnassa, usein perinnöllisesti. Noblesse on historiallisesti ollut keskeinen osa Euroopan eri valtioiden sosiaalista ja poliittista järjestelmää, ja se on vaikuttanut moniin kulttuurisiin ja taloudellisiin asioihin. Termiä käytetään myös kuvaamaan ylimpiä sosiaalisia luokkia, jotka nauttivat erityisestä kunnioituksesta ja arvostuksesta. Noblesse voi myös viitata aatelisten elämäntapaan ja heidän rooliinsa kulttuurin ja taiteen tukijoina.
Käännökset
| englanti |
aateluus
ylhäisö
The quality of being noble; nobleness.
1590, (w), (w), I.8: nobility |
