monarkkia

substantiivi

valtiojärjestelmä, jossa valta kuuluu yhdelle hallitsijalle, kuten kuninkaalle tai kuningattarelle.
Monarkkia on yksi vanhimmista hallintomuodoista, ja se on yhä voimassa useissa maissa, kuten Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa.

Mitä tarkoittaa

Monarkkia tarkoittaa valtiomuotoa, jossa hallitsija, kuten kuningas tai kuningatar, toimii valtion päämiehenä. Monarkiat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: absoluuttiseen monarkiaan, jossa hallitsijalla on lähes rajattomat valtaoikeudet, ja perustuslailliseen monarkiaan, jossa hallitsijan valta on rajoitettu perustuslain ja lainsäädännön kautta. Monarkiat ovat olleet läsnä historian aikana eri kulttuureissa, ja ne ovat usein yhdistyneet aristokratiaan ja aatelistoon. Nykyään monarkia on harvinaisempi hallintomuoto, mutta se on yhä olemassa useissa maissa, joissa hallitsijat toimivat enemmän symbolisina kuin todellisina vallankäyttäjinä.

Esimerkit

(Puuttui vain, että maan ruotsalaistunut sivistyneistö jälleen omaksuisi maan oman kielen.) Näin ollen keisaria, maan monarkkia, oli palveltava samalla uskollisuudella kuin ennen Ruotsin kuningasta, siis 'todellisella' sydämen uskollisuudella

Eipä majesteetti saisi tietoonsa muuta kuin ilmitotuuden, jos hän saisi tietää, että hänen persoonansa todelliset, uskollisimmat ystävät ja kannattajat Suomessa olivat fennomaanit eivätkä nuo liberaalit, jotka täällä nyt olivat vallassa, nuo vapaamieliset, jotka kannattivat monarkkia vain politiikkansa vuoksi