mieltää

verbi

  1. (psykologia) kokea ja muodostaa mielteitä.
    Esimerkiksi: Mieltää itsensä osaksi luontoa.

Taivutus

1. inf. mieltää, akt. ind. prees., yks. 1. miellän, akt. ind. imperf., yks. 3. mielsi, akt. kond. prees., yks. 3. mieltäisi, akt. imperat. prees., yks. 3. mieltäköön, akt. 2. partis. mieltänyt, pass. imperf. miellettiin.

Synonyymisanakirja

mieltää

  1. huomata, havaita, tajuta, oivaltaa, hahmottaa.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Käännökset

englanti puhekieltä To perceive.
taivutettu muoto

Esimerkit

"ALEKSANDER VOIMISTELEE Omituista oli, että keskelle sitä harmia ja tuimaa katumusta, joka tuon vasten Aleksanderin kaikkia suunnitelmia ja päätöksiä tapahtuneen käynnin johdosta ja erittäinkin tuota tyhmää väittelyä muistellessa raateli hänen mieltään, oli jäänyt myöskin jokin miellyttävä läikkä, joka valoi suloista lievennystä katumuksen kirvelevään pätsiin."

"Mutta nyt, - vaikka laskelman perustelut olivat valmiiksi sarjoitetut logaritmien merkitsemistä varten, menivät ja tulivat ajatukset kuin hataran pärekorin raoista ja pitivät hänen mieltään apeana."

"He käänsivätkin aina takaisin ruotsiin, kun tuli puhe jostakin todellisesta, joka kiinnitti heidän mieltään."

Riimisanakirja

mieltää rimmaa näiden kanssa:

edeltää, viheltää, äheltää, säheltää, kieltää, mökeltää, imeltää, temmeltää, kimmeltää

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

miellyttää, mieltymys, mieltyä, mieltää, mieluimmin, mieluinen