metallia

substantiivi

1. Kemiallinen alkuaineiden ryhmä, joka on yleensä kiinteä, hyvä sähkön ja lämmön johtaja, ja jolla on metallinen kiilto.

   Metallia käytetään laajasti rakennusmateriaaleissa ja koneen osissa.

Synonyymisanakirja

metallia

1. titaani, titania.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Mitä tarkoittaa

Metalli on aine, jolla on erityisiä fyysisiä ja kemiallisia ominaisuuksia, kuten hyvä sähkön ja lämmön johtavuus, korkea tiheys ja metallinen kiilto. Metallit jakautuvat yleensä kahteen ryhmään: jalometalleihin, kuten kulta ja hopea, ja tavallisiin metalleihin, kuten rautaan ja alumiiniin. Metallit ovat tärkeitä teollisuudessa ja teknologiassa, ja niitä käytetään muun muassa rakennusmateriaaleissa, elektroniikassa, ajoneuvoissa ja monissa muissa sovelluksissa. Metallien ominaisuudet, kuten kestävyys, muokattavuus ja korroosionkestävyys, tekevät niistä arvokkaita materiaaleja monilla eri aloilla.

Käännökset

Riimisanakirja

metallia rimmaa näiden kanssa:

sallia

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

metafyysinen, metakieli, metakka, metalli, metalliala, metalliarvo