mato

Matelemalla liikkuvia raajattomia pieniä lankamaisia eläimiä.
Esimerkiksi: Kastemato. Kiemurrella kuin mato. Joutua matojen ruoaksi puhekieltä kuolla. Erikoismerkitys
a. onkimadosta.
Esimerkiksi: Panna mato koukkuun.
b. sisälmysmadoista.
Esimerkiksi: Jollakulla on matoja. Häätää koirasta madot.
c. varsinkin puhekieltä hyönteisten toukista tms.
Esimerkiksi: Kaalimato kaaliperhosen toukka. Kiiltomato. Madon syömiä [myös »«] omenoita.
d. kans. käärmeestä.
eräistä edellä mainittu eläimiä muistuttavista muodostumista.
Esimerkiksi: Ihomato.
kuvakielessä, kuvallisesti, kielikuva:
a. varsinkin omaa vähäpätöisyyttä tai raadollisuutta korostavissa ilmauksissa.
Esimerkiksi: Minä vaivainen, vain mato, matkamies maan VIRSIKIRJA.
b. puhekieltä taituri jollakin alalla, hai, haka, kiho, tekijä.
Esimerkiksi: Aika mato tekemään puutöitä. Hän on melkoinen mato päässälaskussa.

Sanan alkuperä

germaaninen (saksa, gootti, langobardi, muinaisyläsaksa, ruotsi); sukulaissanat viro madu (käärme), karjala madojne (mato), pohjoissaame mahtu (mato), Ger Made (maggot). Englanniksi worm

Katso myös: mato-onki , matonen , patu , jaokkeeton , liereä

Taivutus

yks. nom. mato , yks. gen. madon , yks. part. matoa , yks. ill. matoon , monikossa: mon. gen. matojen , monikossa: mon. part. matoja , monikossa: mon. ill. matoihin .