mökeltää

verbi

1. puhekieltä puhua epäselvästi, sopertaa.

Taivutus

1. inf. mökeltää, akt. ind. prees., yks. 1. mökellän, akt. ind. imperf., yks. 3. mökelsi, akt. kond. prees., yks. 3. mökeltäisi, akt. imperat. prees., yks. 3. mökeltäköön, akt. 2. partis. mökeltänyt, pass. imperf. mökellettiin.

Käännökset

Riimisanakirja

mökeltää rimmaa näiden kanssa:

edeltää, viheltää, äheltää, säheltää, kieltää, mieltää, imeltää, temmeltää, kimmeltää

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

möhömaha, möhömahainen, mökellys, mökeltää, mökkeillä, mökkeily