mökeltää

verbi

  1. puhekieltä puhua epäselvästi, sopertaa.

Taivutus

1. inf. mökeltää, akt. ind. prees., yks. 1. mökellän, akt. ind. imperf., yks. 3. mökelsi, akt. kond. prees., yks. 3. mökeltäisi, akt. imperat. prees., yks. 3. mökeltäköön, akt. 2. partis. mökeltänyt, pass. imperf. mökellettiin.

Käännökset

englanti puhekieltä (defn)
taivutettu muoto

Riimisanakirja

mökeltää rimmaa näiden kanssa:

edeltää, viheltää, äheltää, säheltää, kieltää, mieltää, imeltää, temmeltää, kimmeltää

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

möhömaha, möhömahainen, mökellys, mökeltää, mökkeillä, mökkeily