leipuri
substantiivi
-
ammattilainen, joka leipoo
Leipuri tekee taidetta leivän kautta.
Taivutus
yks. nom. leipuri, yks. gen. leipurin, yks. part. leipuria, yks. ill. leipuriin, mon. gen. leipurien leipureiden leipureitten, mon. part. leipureja leipureita, mon. ill. leipureihin.
leipuri
-
Henkilö, joka leipoo, useimmiten ammatikseen.
Esimerkkejä leipuri sanan käytöstä:
Mene 'leipurin' luo ja osta pari leipää!
Etymologia
Alkuperä kantasuomesta, joka muodostuu sanasta 'leipoa'.
Katso myös: paakari, kondiittori, pakari
Liittyvät sanat: paakari
Esimerkit
Kylän leipuri oli kaikkien suosikki.
Hän halusi opiskella leipuriksi.
Leipuri tarjoili herkkuja markkinoilla.
Käännökset
| englanti |
baker bread maker |
| ranska | boulanger (m), boulangère (f) |
| saksa | Bäcker (m), Bäckerin (f) |
| kreikka | αρτοποιός (m), φούρναρης (m) |
| unkari | pék |
| italia | panettiere (m), panettiera (f), fornaio (m), fornaia (f), panificatore (m), panificatrice (f) |
| latina | pistor (m), pānifex (m) |
| puola | piekarz (m), piekarka (f) |
| romania | brutar (m), pâinar (m) qualifier rare, dated |
| venäjä | хлебопёк (m), пе́карь (m) |
| ruotsi | bagare |
Sanonnat
"Eläinrakas leipuri heitteli usein leipiä ankkalammella."
"Onnistuttuaan polttamaan kokonaisen pellillisen omia tuotteitaan, raivostunut leipuri heitteli leipiä ankkalammella."
Läheisiä sanoja
leipomotyöntekijä, leipomus, leipoutua, leipuri, leipurimestari, leipurinliike