kyky

kyky

substantiivi

  1. luontaisen taipumuksen, oppimisen tai muun kehityksen tuloksena syntynyt ominaisuus, joka auttaa suoriutumisessa, jonkin taidon hallitseminen; aineessa oleva jotakin mahdollistava ominaisuus

  2. kuva lahjakas tai muuten taitava henkilö, lahjakkuus, lupaus

Esimerkkejä kyky sanan käytöstä:

Teoreettisen tiedon nopea oppiminen edellyttää hyvää 'kykyä' poimia olennainen ja jäsennellä se.

Sanotaan, että monilla eläimillä on erityinen 'kyky' havaita maanjäristyksiä ennen seismologisten laitteiden reagointia.

Joillakin aineilla on erityisen hyvä 'kyky' sitoa vettä.

nouseva uusi 'kyky'

Katso myös: kansalaiskunto, erotuskyky, resistenssi, sävelkorva, aisti

Synonyymisanakirja

kyky

  1. kyvykkyys, pystyvyys, kykenevyys, taipumus, kehitysmahdollisuus.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Sanonnat

"Diplomatia on kyky sanoa kiltti hauva kunnes löytää kepin."

"Mikään ei ole vaikeampaa, eikä siis kallisarvoisempaa kuin kyky tehdä päätöksiä Napoleon I."

"Nerous on kyky keksiä sellaista, mitä ei voida opettaa eikä oppia."

Riimisanakirja

kyky rimmaa näiden kanssa:

harkintakyky, toimintakyky, liikuntakyky, puhekyky, aloitekyky, kirikyky, organisointikyky, johtajankyky, elinkyky

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kykenevä, kykkiä, kyklooppi, kyky, kykyisyys, kykyjenetsijä

Ehdota määritelmää