kuuluviin

verbi

  1. , , kuuloetäisyyden päässä, lähettyvillä, lähellä

  2. esillä, ilmoilla, julki.
    Esimerkiksi: Olla kuuluvilla. Heläytti kuuluville iloisen naurun. Saada äänensä, mielipiteensä kuuluviin.

Katso myös: kuuluvilta, kuuluville, kuuluvilla, kuuluva, erottua

Käännökset

Esimerkit

"Sitä hän ei ollenkaan osannut tehdä, häntä vain jotenkin hytkytti, jotakin sihisi, hampaat paljastuivat, siinä kaikki, mitään naurun ääntä ei tullut kuuluviin."

"Mutta sitä suuremmalla antaumuksella hän nyt vanhoilla päivillään koetti omissa kotioloissaan ja suhteissaan alaluokkaan kuuluviin tuttaviinsa toteuttaa vanhaa tasa-arvoisuuden ihannettaan: olla suhtautumatta ihmisiin sen mukaan, kuka oli miellyttävä ja kuka vastenmielinen, vaan kaikkiin niinkuin saman isän lapsiin, siis niinkuin rakkaimpiin omaisiinsa."

Riimisanakirja

kuuluviin rimmaa näiden kanssa:

ulottuviin

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kuulutus, kuuluva, kuuluvasti, kuuluviin, kuuluvilla, kuuluville


Ehdota määritelmää