kurkata

verbi

1. puhekieltä kurkistaa.

Taivutus

1. inf. kurkata , akt. ind. prees., yks. 1. kurkkaan , akt. ind. imperf., yks. 3. kurkkasi , akt. kond. prees., yks. 3. kurkkaisi , monikossa: akt. imperat. prees., yks. 3. kurkatkoon , monikossa: akt. 2. partis. kurkannut , monikossa: pass. imperf. kurkattiin .

Käännökset

Riimisanakirja

kurkata rimmaa näiden kanssa:

nurkata

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kurjistua , kurjistumisteoria , kurjuus , kurkata , kurki , kurkiaura