kuokka

  1. Varrellinen poikkiteräinen maanmuokkaus- ja kaivutyökalu.
    Esimerkiksi: Iskeä kuokalla. Nostaa turpeita kuokalla.

Sanan alkuperä

suomalais-permiläinen kokka, koka, germaaninen (saksa, gootti, langobardi, muinaisyläsaksa, ruotsi); sukulaissanat pohjoissaame guohkki (haarukka), gootti hoha (plough). Englanniksi hoe

Katso myös: kalahtaa

Taivutus

yks. nom. kuokka, yks. gen. kuokan, yks. part. kuokkaa, yks. ill. kuokkaan, monikossa: mon. gen. kuokkien kuokkain, monikossa: mon. part. kuokkia, monikossa: mon. ill. kuokkiin.

Synonyymisanakirja

kuokka

  1. hakku, välikappale.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Käännökset

englanti Dutch hoe, scuffle, scuffle hoe
mattock
hoe
ranska binette (f), houe (f)
saksa Hacke (f)
kreikka τσάπα (f)
unkari kapa
italia zappa (f)
puola motyka (f)
romania sapă
venäjä тя́пка (f), моты́га (f)
ruotsi hacka

Sitaatit

  • "Suo, kuokka ja Jussi, Martti Luther ja muovipussi"

Riimisanakirja

kuokka rimmaa näiden kanssa:

perunakuokka

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kuokanterä, kuokanvarsi, kuokinta, kuokka, kuokkamies, kuokkarullaäes


Ehdota määritelmää