kulmakivi

substantiivi

Tärkein tai kantava osa jossakin suunnitelmassa tai rakennelmassa.
Yhteistyö oli hankkeen kulmakivi.

Taivutus

yks. nom. kulmakivi, yks. gen. kulmakiven, yks. part. kulmakiveä, yks. ill. kulmakiveen, mon. gen. kulmakivien, mon. part. kulmakiviä, mon. ill. kulmakiviin.

Sanan alkuperä

Yhdistyy 'kulma' (corner) ja 'kivi' (stone), tarkoittaa rakennuksen peruskiveä tai tärkeää perusasiaa.

Katso myös: nurkkakivi

Synonyymisanakirja

kulmakivi

lähtökohta, perusta, pohja, pohjatyö, peruskivi.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Käännökset

englanti	cornerstone
ranska	pierre angulaire (f), pierre d'angle (f), pilier
saksa	Eckpfeiler (m), Stütze (f)
kreikka	αγκώνας (m), ακρογωνιαίος λίθος (m)
unkari	sarokkő
venäjä	краеуго́льный ка́мень (m), опло́т (m), опо́ра (f), тверды́ня (f)
italia	pilastro (m)
ruotsi	stöttepelare, hörnsten

Esimerkit

Ystävyys on parisuhteen kulmakivi.
Talo rakennettiin vanhan kulmakiven ympärille.
Kulmakivi asetettiin juhlallisin menoin.

Riimisanakirja

kulmakivi rimmaa näiden kanssa:

hiomakivi

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kulmakarva, kulmakerroin, kulmakiihtyvyys, kulmakivi, kulmakunta, kulmakynä

Kysymykset Vastaukset.fi:ssä

Mitä tarkoittaa kulmakivi kaariholvin päällä ?