kukoistuskausi

kukoistuskausi

substantiivi

  1. ajanjakso jolla sivilisaation tai kulttuurin ajatellaan kukoistaneen

Taivutus

yks. nom. kukoistuskausi, yks. gen. kukoistuskauden, yks. part. kukoistuskautta, yks. ill. kukoistuskauteen, mon. gen. kukoistuskausien kukoistuskautten, mon. part. kukoistuskausia, mon. ill. kukoistuskausiin.

Synonyymisanakirja

kukoistuskausi

  1. kukoistus, paras ikä, huippu, runsaus.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Käännökset

englanti heyday
ranska âge d’or (m)
saksa Blütezeit (f)
venäjä расцве́т (m), зени́т (m), лу́чшая пора́ (f)
ruotsi glansdag

Riimisanakirja

kukoistuskausi rimmaa näiden kanssa:

triaskausi, pakkaskausi, varhaiskausi, luomiskausi, puolivuotiskausi, viisivuotiskausi, kymmenvuotiskausi, murroskausi, muokkauskausi, tilauskausi

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kukoistaa, kukoistus, kukoistusaika, kukoistuskausi, kukonaskel, kukonaskelkuvio