korkeanpaikantauti
substantiivi
-
Korkeanpaikantauti on korkean ilmanalan aiheuttama sairaus, joka johtuu hapen puutteesta.
Korkeanpaikantauti voi ilmetä, kun henkilö nousee nopeasti yli 2500 metrin korkeuteen ilman sopeutumisjaksoa.
Mitä tarkoittaa
Korkeanpaikantauti, tunnetaan myös nimellä korkeuden sairaus, on tila, joka syntyy, kun henkilö altistuu korkeille korkeuksille, tyypillisesti yli 2500 metrin (noin 8200 jalan) korkeudelle merenpinnasta. Taudin oireita ovat päänsärky, pahoinvointi, huimaus ja väsymys, ja vakavissa tapauksissa se voi johtaa keuhko- tai aivoverenkiertohäiriöihin, jotka voivat olla hengenvaarallisia. Korkeanpaikantautia voi ehkäistä sopeutumalla vähitellen korkeisiin korkeuksiin ja juomalla riittävästi vettä. Hoitona käytetään usein hapen antamista ja tarvittaessa lääkitystä oireiden lievittämiseksi.
Käännökset
Riimisanakirja
korkeanpaikantauti rimmaa näiden kanssa:
johtajantauti, sukeltajantauti, kuolemantauti, kansantauti, lavantauti, hiirilavantauti, pikkulavantauti, lastentauti, miestentauti, naistentauti
Läheisiä sanoja
korkealla, korkealle, korkealta, korkealuokkainen, korkeaoktaaninen, korkeapaine
