konstailu

substantiivi

1. Konstailu tarkoittaa teeskentelyä, ylimielisyyttä tai keinotekoista käyttäytymistä.

   Hänen konstailunsa sai muut tuntemaan olonsa epämukavaksi.

Mitä tarkoittaa

Konstailu on termi, joka viittaa käyttäytymiseen, jossa henkilö esittää itseään tai toimintaansa keinotekoisesti tai ylenpalttisesti, usein pyrkien herättämään huomiota tai vaikuttamaan muihin. Se voi sisältää teeskentelyä, yliampuvia eleitä tai liiallista itsetietoisuutta. Konstailu on yleinen ilmiö erityisesti sosiaalisissa tilanteissa ja kulttuurissa, jossa ihmisten odotetaan esittävän tiettyjä rooleja tai käyttäytyvän tietyllä tavalla.

Käännökset

Riimisanakirja

konstailu rimmaa näiden kanssa:

irstailu, rustailu

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

konsortio, konstaapeli, konstailija, konstailla, konstanssi, konstantti