klinka

substantiivi

1. pieni, yleensä metallinen esine, jota käytetään esimerkiksi avaimenperässä tai koristeena.

   Hän ripusti uuden klinkan avaimiinsa.

Mitä tarkoittaa

Klinka on pieni esine, joka voi olla valmistettu eri materiaaleista, kuten metallista, muovista tai puusta. Se voi toimia avaimenperänä tai koristeena, ja joskus myös käytetään esimerkiksi vaatteiden tai asusteiden kiinnittämiseen. Klinkoja valmistetaan monenlaisissa muodoissa ja väreissä, ja ne voivat olla yksinkertaisia tai koristeellisia. Klinkan käyttö on yleistä, ja ne ovat osa jokapäiväistä elämää monille ihmisille.

Käännökset

Riimisanakirja

klinka rimmaa näiden kanssa:

inka, milloinka, tinka, kuinka, vinka

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

klimppiytyä, klinikka, klinikkaluokka, klinikkaopetus, klinkkeri, klinkkerilattia