kivien

substantiivi

1. kivien on monikon genetiivimuoto sanasta kivi, joka tarkoittaa kovaa, luonnollista mineraalista ainetta, joka koostuu mineraaleista ja voi esiintyä eri muodoissa.

   Kivien väri vaihtelee suuresti riippuen niiden mineraalikoostumuksesta.

Mitä tarkoittaa

Kivet ovat kiinteitä materiaaleja, jotka koostuvat mineraaleista ja voivat esiintyä luonnossa monenlaisina muotoina. Ne ovat keskeisiä maapallon geologisessa rakenteessa ja niiden tutkimus kuuluu geologian alaan. Kiviä käytetään laajasti rakentamisessa, taiteessa ja teollisuudessa. Erilaiset kivet, kuten graniitti, marmor ja liuskekivi, eroavat toisistaan koostumuksen, värin ja muiden ominaisuuksiensa mukaan. Kivien syntyyn vaikuttavat monet tekijät, kuten lämpötila, paine ja kemialliset reaktiot.

Esimerkit

Kun näistä köysistä yht'aikaa veti, niin nousivat tietysti lautojen päät ylös, ja kun hellitti köysiä, niin kivien painosta nämä päät laskeutuivat alas

Lukemattomia kertoja hän eteni ja taas tultuaan kankaan ääreen muutti kivien asemaa ja joitakin muita tämän muutoksen vaatimia linjoja

Käännökset

Riimisanakirja

kivien rimmaa näiden kanssa:

ien, lukien, mukaan lukien, saman tien, lähtien

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kiviaines, kiviaita, kiviastia, kivibetoni, kivierämaa, kiviesine