kirkkokuri
substantiivi
-
järjestys, kuri tai ohjeet kirkossa
Kirkkokurin mukaan pitäisi olla hiljaa kirkossa.
Taivutus
yks. nom. kirkkokuri, yks. gen. kirkkokurin, yks. part. kirkkokuria, yks. ill. kirkkokuriin, mon. gen. kirkkokurien, mon. part. kirkkokureja, mon. ill. kirkkokureihin.
Esimerkit
Kirkkokuri oli ennen tiukkaa.
Kirkkokuri määrää
Etymologia
Alkuperä: yhdistelmä sanoista 'kirkko' ja 'kuri', tarkoittaa kirkollista kuria.
Käännökset
Sitaatit
"Hänen kirkkoherra Hatfieldin lempipuheenaiheensa olivat kirkkokuri, riitit ja seremoniat, apostolinen vallanperimys, velvollisuuksien kunnioittaminen ja kuuliaisuus papistoa kohtaan, kirkon opista poikkeamisen hirvittävä rikoksellisuus, kaikkien hurskauden muotojen noudattamisen ehdoton välttämättömyys, sellaista yksilöiden tuomittavuus, jotka yrittivät ajatella itse uskonasioita tai seurata omia raamatuntulkintojaan, ja joskus (hänen varakkaiden seurakuntalaistensa miellyttämiseksi) välttämättömyys, että köyhät kunnioittavat kuuliaisesti rikkaita hän tuki elämänohjeitaan ja kehotuksiaan lainaamalla kirkkoisiä: joihin hän näytti perehtyneen paljon paremmin kuin apostoleihin ja evankelistoihin ja joiden merkitystä hän näytti pitävän vähintään yhtä suurena kuin apostolien ja evankelistojen. Mutta silloin tällöin hän saarnasi meille toisenlaisesta järjestyksestä jota jotkut kutsuisivat oikein hyväksi järjestykseksi; mutta synkäksi ja ankaraksi: siinä Jumala oli enemmänkin hirveä työnjohtaja kuin hyväntahtoinen isä."
Riimisanakirja
kirkkokuri rimmaa näiden kanssa:
kuri, saakuri, itsekuri, puoluekuri, nahkuri, tuhkuri, taikuri, sukupuolikuri, toverikuri, sikuri
Läheisiä sanoja
kirkkokolehti, kirkkokonsertti, kirkkokunta, kirkkokuoro, kirkkokäsikirja, kirkkolatina
