kiila

loivasti oheneva kappale, joka rakoon työnnettäessä aiheuttaa työntösuuntaan nähden kohtisuoran voiman raon reunoihin
kolmiomuotoinen taistelumuodostelma, varsinkin sen kärki
mikä tahansa kolmiomainen, kapea tai tunkeutuvat muoto tai kuvio
kuva erimielisyys, etenkin kun niitä pyritään aiheuttamaan

Kirveen terä pysyi tiukasti varressa, kun olin lyönyt 'kiilan' varren silmään.

Vähä vähältä 'kiiloja' rakoon hakkaamalla kivi halkesi siististi kahtia.

Apunen iski 'kiilaa' suomalaiseen mediakeskusteluun.

germaaninen (saksa, gootti, langobardi, muinaisyläsaksa, ruotsi); sukulaissanat ruotsi kil. Englanniksi wedge

Katso myös: suude

Liittyvät sanat: kiilaantuminen

Synonyymisanakirja

englanti	wedge shim gore gusset
kreikka	τσόντα (f), σφήνα (f), σμήνος
italia	gherone (m), linguetta (f), cuneo (m), bietta (f), zeppa (f), fermaporta (m) qualifier doorstop, spicchio
ranska	coin (m) qualifier (f)or splitting something, cale (f) qualifier (f)or stopping something from moving, part (m), morceau (m), quartier (m), flèche (f), case (f)
saksa	Keil (m), Weck (m), Stück
unkari	ék
latina	cuneus (m)
puola	klin (m), kawałek (m)
romania	pană (f), felie (f)
venäjä	клин (m)
ruotsi	kil, bit, tunga, spets

kiilaa: etuilla / ohittaa jonossa / tulla mukaan neg. : Hei muija, onks sun ihan pakko kiilaa?

kiila rimmaa näiden kanssa:

haarakiila, peukalokiila, valokiila, savolaiskiila