kieliasu
kieliasu
substantiivi
-
kielitiede puhutun tai kirjoitetun kielen ilmiasu, jonka laatuun vaikuttavat oikeakielisyys, sanavalinnat ja valittu esitystyyli
Katso myös: tarkistuttaa, stilisoida, asu
Synonyymisanakirja
kieliasu
-
sanamuoto, ääntämistapa, fraseologia, sanavalinta, monisanaisuus.
Käännökset
Valitse kieli▼
afrikaansalbaniaarabiabulgariaenglantiespanjagaliciaHaitian Creolehepreahindihollantiiiriindonesiaislantiitaliajapanijiddiškatalaanikiinakoreakreikkakroatiakymrilatvialiettuamakedoniamalaijimaltanorjapersiaportugalipuolaranskaromaniaruotsisaksaserbiaslovakiasloveniaswahilitagalogtanskathaitsekkiturkkiukrainaunkarivalkovenäjävenäjävietnamviro
englanti |
wording |
Sitaatit
"Minun on vaikea ymmärtää miksi kukaan tahtoisi kristinuskon olevan totta, sillä jos se olisi, pelkkä kieliasu tekstistä näyttää että ihmiset jotka eivät usko, ja tähän sisältyisi isäni, veljeni ja lähes kaikki parhaat ystäväni, kokevat iankaikkisen rangaistuksen. Ja tämä on kirottu oppi." - Charles Darwin"
Läheisiä sanoja
kielevästi, kieli, kielialue, kieliasu, kielifilosofia, kielifysiologia