Päivitä sanakirjasi

ketun

substantiivi

  1. pieni, ketterä ja älykäs petoeläin, joka kuuluu koiraeläinten (Canidae) heimoon ja on yleisesti tunnettu punaisesta turkistaan.

    Ketun jäljet näkyivät lumessa metsässä.

Liittyvät sanat: ketunajo, ketunhäntä, ketunkolo, ketunleipä, ketunluola, ketunmetsästys.

Mitä tarkoittaa

Kettu (Vulpes vulpes) on yleinen nisäkäs, joka elää monenlaisissa ympäristöissä ympäri maailmaa. Se on erityisesti tunnettu punaisesta turkistaan, mutta sen väri voi vaihdella. Ketut ovat sopeutuvia eläimiä, jotka pystyvät elämään läheisyydessä ihmisten kanssa, ja ne syövät monenlaisia ravintoa, kuten pieniä nisäkkäitä, lintuja, hedelmiä ja jopa jätteitä. Kettu on myös tunnettu älykkyydestään ja oveluudestaan, mikä tekee siitä mielenkiintoisen eläimen sekä luonnontutkijoille että kulttuurille. Monissa kulttuureissa kettu symboloi viekkautta ja nokkeluutta.

Sanonnat

"Haisi kuin kapisen ketun hiki."

Riimisanakirja

ketun rimmaa näiden kanssa:

laidun, riistalaidun, karjanlaidun, luonnonlaidun, peltolaidun, lammaslaidun, mehiläislaidun, viljelyslaidun, kesälaidun, kuhun

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

platinakettu, supikoira, oveluus, repolainen, poikue

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro