keskikautta

substantiivi

1. Aika, joka kattaa Euroopan historian aikakauden noin 500–1500 jaa.

   Keskiajalla Euroopassa tapahtui suuria muutoksia, kuten feodalismi ja ristiretket.

Synonyymisanakirja

keskikautta

1. keskitse.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Mitä tarkoittaa

Keskiaika on historiallinen aikakausi, joka ulottuu noin 500-luvulta 1500-luvulle. Se alkaa lännen roomalaisen imperiumin romahtamisesta ja päättyy renessanssin ja löytöretkien aikakauteen. Keskiaika jakautuu kolmeen päävaiheeseen: varhaiskeskiaika, korkeakeskiaika ja myöhäiskeskiaika. Keskiajalla kehittyivät monet Euroopan yhteiskunnalliset, taloudelliset ja kulttuuriset rakenteet, mukaan lukien feodalismi ja kirkon valta. Aikakauden taiteessa ja arkkitehtuurissa korostuivat goottilaiset ja romaaniset tyylilajit.

Käännökset

Riimisanakirja

keskikautta rimmaa näiden kanssa:

kautta, takakautta, alakautta, ulkokautta, etukautta, sivukautta, yläkautta, sisäkautta

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

keskijohto, keskikaista, keskikalja, keskikaupunki, keskikenttä, keskikenttämies