kelo
[ˈkelo]
Pystyyn kuivunut kuoreton havupuu.
Katso myös: kelottua, vuosisatainen
Taivutus
yks. nom. kelo, yks. gen. kelon, yks. part. keloa, yks. ill. keloon, mon. gen. kelojen, mon. part. keloja, mon. ill. keloihin.
Synonyymisanakirja
kelo
pökkelö.
Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä
Käännökset
Valitse kieli▼
afrikaansalbaniaarabiabulgariaenglantiespanjagaliciaHaitian Creolehepreahindihollantiiiriindonesiaislantiitaliajapanijiddiškatalaanikiinakoreakreikkakroatiakymrilatvialiettuamakedoniamalaijimaltanorjapersiaportugalipuolaranskaromaniaruotsisaksaserbiaslovakiasloveniaswahilitagalogtanskathaitsekkiturkkiukrainaunkarivalkovenäjävenäjävietnamviro
englanti |
snag |
Riimisanakirja
kelo rimmaa näiden kanssa:
tuhkelo, kuikelo, sokkelo, korvasokkelo, kalvosokkelo, konkelo, karkelo, koskelo, tukkakoskelo
Läheisiä sanoja
kelmeä, kelmi, kelmu, kelo, kelohonka, kelohonkainen