kelo

substantiivi

  1. kuollut pystyyn kuivahtanut puu

    Kelot pistelevät maisemaa Lappiin päin mentäessä.

kelo

substantiivi

  1. pystyyn kuollut ja kuivunut havupuu

Katso myös: kelottua, vuosisatainen

Synonyymisanakirja

kelo

  1. pökkelö.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Vanha kelo seisoi yksin metsässä.
Kelo on monien eläinlajien koti.
Kelo kaatui myrskyssä.

Riimisanakirja

kelo rimmaa näiden kanssa:

tuhkelo, kuikelo, sokkelo, korvasokkelo, kalvosokkelo, konkelo, karkelo, koskelo, tukkakoskelo

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kelmeä, kelmi, kelmu, kelo, kelohonka, kelohonkainen